UUSIKIRKKO VPL

Karjalan Liitto
 
uusikirkko vaakuna

Yhteystiedot

Uusikirkko-seura r.y.

Outi Grusander, puheenjohtaja

puh. 040 938 2101 

outi.grusander(at)seutuposti.fi

 

Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaiset r.y.

Marja-Leena Kuosa, puheenjohtaja

puh. 045 869 4664

leena.kuosa(at)gmx.de


Turun Uusikirkko-kerho r.y.

Merja Leppälahti
puh.   0400 943 633
merja.leppalahti(at)utu.fi 

 

Ks. kaikki yhteystiedot


Verkkokauppa uusi

Lähetä palautetta tai tee osoitteenmuutos alla olevasta linkistä.


> Palaute


 


 


Uusikirkkolaiset juhlivat 75. kerran

Uusikirkkolaiset juhlivat salin täydeltä Halikossa. Juhla keräsi väkeä perinteisesti ympäri Suomen maata, vaikka suurin osa Salon, Turun ja Helsingin seuduilta.

Yleisöä s


Monipuolista juhlaohjelmaa

Uusikirkko-seuran pj. Outi Grusander johdatti yleisön isänsä muistojen kautta tähän päivään ja painotti, että Uusikirkko on Terijoen ohella kauimmin järjestänyt pitäjäjuhlia. Ensimmäisen kerran juhlaan kokoonnuttiin elokuussa 1940 Lohjalla. 


Yleisö kunnioitti myös pitkän karjalaisen työn tehneitä uusikirkkolaisia: maaliskuussa edesmenneitä Uusikirkko Säätiön hallintoneuvoston pj. Vilho Hietasta, säätiön asiamies Eila Pajua sekä heinäkuussa edesmennyttä Uusikirkko-seuran kunniapj. Alpo Kakkoa.

Lauri Inna kaupunginjohtaja s

Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna toivotti yleisön tervetulleeksi Salon Halikkoon ja kertoi myös yhteyksistään karjalaisiin ja karjalaiseen kulttuuriin.

Babitzin laulaa 2

Taitelija, yrittäjä Georgij "Ykä" Babitzin sulatti yleisön sydämet. Ykä kertoi äitinsä Elisabeth (Liisa) Sarubinin suvun tarinaa Uudellakirkolla. Liisa oli syntynyt 9.9.1917 Uudellakirkolla ja asui siellä myös nuoruutensa. Babitzinin sukuun liittyvät kylät ovat Kuujärvi, jossa Liisan äidinäiti madam von Bremsen veljensä kanssa omistivat maita sekä Halila, jossa Liisan isäpuoli, yrittäjä ja keksijä Sergei Treismann asui ja piti mm. veneveistämöä, ja josta tuli myös Liisan koti.

Kosken TL Nuorisoseura tanhuajat pysty s
Kuvassa pikku-tanhujat Koski TL:stä.

Yleisölle esiintyivät niin nuoret musikantit: Ada Puttonen & Ada Suomi kuin aiemminkin juhlassa runoja lausunut Eila Mamia, joka toi tervehdyksen uusikirkkotaustaiselta Tommy Tabermanilta runojen muodossa. Väliajan jälkeen juhlijoita viihdytti neljä iloista Viipurin lauluveikkoa sekä Kosken TL Nuorisoseuran pikku-tanhuajat. 


Tilaisuuden päätössanoista vastannut Pääkaupunkiseudun entinen pj. Maijaliisa Kalliomäki kiitti juhlan järjestäjiä eli Uusikirkko-seuraa ja talkooapuna olleita Halikon karjalaisia sekä oman toimintansa tänä vuonna lopettanutta Uusikirkko Säätiötä, joka poikkeuksellisesti tuki juhlaa rahallisesti.Lopuksi Kalliomäki toivotti yleisön tervetulleeksi vuoden 2018 pitäjäjuhlaan Helsingin Karjala-talolle. 


Ansiomerkkejä

Merja Leppälahti ja Leena Mamia tauolla s
Kuvassa Uusikirkko-seuran kultaisen ansiomerkin saanut Merja Leppälahti tutustumassa uusikirkkolaiseen kirjatarjontaan yhdessä Leena Mamian kanssa.

Uusikirkko-seura myönsi kaksi seuran kultaista ansiomerkkiä. Ansiomerkit saivat Imatran Kanneljärven -kerhoa noin 25 vuotta vetänyt Timo Paakkanen sekä Turun Uusikirkko-kerhon nykyinen pj. Merja Leppälahti, joka viime aikoina on erityisesti kunnostautunut Salon karjalaisen perinneyhdistyksen tehtävissä, jossa hän vastasi laajan uusikirkkolaisen ja kanneljärvisen perinneaineiston siirrosta Tampereen yliopiston kansanperinnearkistoon. Materiaali on tarkoitus digitoida ja saada laajemman yleisön käyttöön.


Kuvat: Outi Grusander





Verkkokaupastamme

Verkkokaupastamme voit tilata adresseja, lehtiä, kirjoja, kortteja...

Maisemakorttivaihtoehtoja on tällä hetkellä kaksi: vanha postikorttikuva 1900-luvun alusta sekä uudempi maisema, jossa mm. Halila, Rakkaudenhauta Metsäkylässä, Kaukjärvi ja merenrantanäkymää Jukkolasta.

Kortit maksavat 1 e/kpl.

Maisemakuva vanha Uusikirkko korttiMaisemakuva uusi Uusikirkko kortti
Kesän Uusikirkko Kanneljärvi -lehti on tulossa myyntiin touko-kesäkuun vaihteessa. Lehden teemana on vuosi 1918 Uudellakirkolla. Lisäksi lehdestä löytyy paljon myös muuta mielenkiintoista.
Tuotteita on myynnissä myös tilaisuuksissa, matkoilla jne.

Uudenkirkon paikannimistä


Karjalankannaksen paikannimet venäläistettiin vuosina 1948 – 1949, niin myös Uudellakirkolla. Aulikki Tuhkanen kertoi uusikirkkolaisten tapaamisessa Salossa, minkälaisia nimiä Uudenkirkon kylät ja paikat saivat Neuvostoliiton myötä.


Osa sai nimiensä punaupseerisankarien mukaan, osa oli poliittisesti värittyneitä, osa kuvasti luontoa. Viittauksia entisiin nimiin ei mielellään sallittu. Ainoastaan Mesterjärvi ja Jäppilä ovat säilyneet rautatieasemien/pysäkkien nimissä.

Uusikirkko on nykyään Поляны (Poljany)  Peltomaat.

Aulikki Tuhkanen Salossa 2018
Aulikki Tuhkanen kertoi Uudenkirkon nykyisistä paikannimistä huhtikuussa Salossa.


Nettisivut uudistuvat


Karjalan Liitto on uudistamassa koko nettisivustoaan.

Karjalan Liiton uudet sivut on jo julkaistu, mutta jäsenseurojen mm. www.uusikirkko.fi osalta sivut muuttuvat hieman myöhemmin.

Toistaiseksi sivumme toimivat entisen näköisinä. Valitettavasti osa linkeistä on ns. rikki. Tärkeimmät linkit korjataan. Loppujen osalta tilanne korjaantuu vasta uusien sivujen käyttöönoton myötä.

Matkat Uudellekirkolle

Turun Uusikirkko-kerho järjestää matkoja myös tänä vuonna Uudellekirkolle ja Kannakselle.

Tutustu matkaesitteisiin oheisista linkeistä:


Uusikirkko Kanneljärvi -lehden aineistot

Muistathan, että voit tarjota kirjoituksia, muisteluksia, kuvia ym. lehteemme ympäri vuoden.

Tämän vuoden lehteen aineistot tarvitaan 12.3.2018 mennessä. 

Tulevassa lehdessä käsittelemme erityisesti vuoden 1918 tapahtumia Uudellakirkolla, joista meille on kerääntynyt mukavasti tietoa. Jos sinulla on sukusi tarinoita liittyen kansalaissodan aikaan, niin kerrothan tarinasi myös meille muille. 

Lukijoitamme kiinnostavat laajasti kaikki Uuteenkirkkoon liittyvä, joten ole rohkeasti yhteydessä minkä tahansa aihepiirin osalta, ja jaa tietosi laajemmalle lukijakunnalle.

Aineistot ja lisätiedot:

outi.grusander@seutuposti.fi tai puh. 040 938 2101



Uusikirkkolaiset tapasivat Salossa

Uusikirkkolaiset tapasivat lokakuun lopussa Salossa, missä yhteydessä pidettiin myös Uusikirkko-seuran syyskokous.


Uusikirkko-seuran hallitusvalintoja v. 2018

Uusikirkko-seuran hallitukseen valittiin varsinaisisiksi jäseniksi jatkamaan Reijo Blomberg, Merja Leppälahti, Pertti Mamia sekä varajäsenenä Soile Mäkipää. Uutena hallitukseen valittiin Salosta kotoisin oleva 23-vuotias Inga Vainio, jonka sukujuuret isoäidin puolelta ovat Jäppilässä.


Lisäksi hallituksessa jatkavat Jorma Mynttinen, Yrjö Saustila, Pirjo Linkka, Markku Määttänen, Leila Vaittinen sekä yhdistyksen puheenjohtajana Outi Grusander.


Hallitus valmistelee 75. pitäjäjuhlaa

Syyskokousväki oli yksimielinen siitä, että ensi vuonna on syytä järjestää kunnon kekkerit Uudenkirkon pitäjäjuhlien merkissä, sillä vuonna 2018 vietetään ko. juhlaa 75. kerran.


Todettiin, että nyt on viimeisiä hetkiä saada mukaan vielä iäkkäämpiäkin uusikirkkolaisia näin merkittävässä laajuudessa. 


Uusikirkko-seura, joka ensi vuonna vastaa juhlien järjestelystä tukenaan  talkoojoukko, pyrkii panostamaan normaalia enemmän niin ohjelmaan kuin tarjoiluun.


Juhlan ajankohdaksi on alustavasti ajateltu su 12.8. ja paikkana Halikko. Asia vahvistunee loppuvuoden aikana.


Pertti Suominen kertoi Kannaksella kaatuneista

Uusikirkko-seuran syyskokouksen yhteydessä kuultiin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen pj. Pertti Suomisen esitelmä sotiemme vainajista sekä kentälle jääneiden sotavainajien etsinnöistä.
Pertti Suominen sotavainajien muiston vaalimisyhditys
Pertti Suominen Sotavainajien muistonvaalimisyhdistyksestä esitelmöi Kannaksen sotavainajista Uusikirkko-seuran syyskokouksessa.



Uusikirkkolaiset juhlivat Paattisilla

Iloista Uudenkirkon pitäjäjuhlaa vietettiin Paattisilla perinteiseen malliin. Moni osallistui jo juhlamessuun aamupäivällä, jossa saarnasi Jukka Järvensivu, jonka vaimon sukujuuret juontavat Uudellekirkolle. Puheen sankarihaudoilla piti Turun Uusikirkkokerhon varapj. Samuli Tuhkanen, joka aloitti Paavo Pärnästä lainaten:. Te Karjalan kannaksen maaorjien pojat ja tyttäret..Tuhkanen kuvasi puheessaan uusikirkkolaisten monin osin kivistäkin tietä nykyisille asuinsijoille. Osa esi-isistämme vuosisatojen takaa on joutunut lunastamaan jo raivaamansa maat uudelleen, myöhemmin menettämään ne kahteen kertaan sotien seurauksena ja jälleen aloittamaan alusta täällä uusilla seuduilla. Silti uusikirkkolaiset ovat aina kovalla työllä nousset ja kyenneet rakentamaan uutta. Yhteinen päämäärä on myös yhdistänyt kansaa.Liput ja airueetLiput ja airueet Karjalaan jääneiden ja sankarivainajien muistomerkillä Paattisilla (kuva: Pirjo Linkka)
Iltapäiväjuhlaa jatkettiin Paattisten aluetalolla, jossa Turun Uusikirkko-kerhon pj. Merja Leppälahti toivotti tervetulleeksi ja tutustutti juhlaväen  Paattisiin. Iloisen Turun kaupungin tervehdyksen esitti, nykyään kaikille tuttu Turun kaupungin joulurauhan julistaja, protokollapäällikkö Mika Akkanen. Juhlapuheesta vastasi teol.tohtori Hannu Kilpeläinen, joka pohdiskeli Meri-Karjalan sisältöä. Uusikirkkohan rajoittui etelässä Suomenlahteen, ja rantaviivaa oli pitkälti yli 30 km. Kilpeläinen toi esille, että" lintukotomme",  Itämeri, entinen "Rauhanmeri"  on uhattuna. Maailman valtiaat kalistelevat sapeleita ja Itämerelläkin kuohuu. 
Juhlayleisö+Kilpeläinen+Akkane+KirjonenJuhlayleisöä Paattisten aluetalolla. Eturivissä vas.: teol.toht. Hannu Kilpeläinen, Turun kansainvälisten asioiden päällikkö ja protokollapäällikkö Mika Akkanen sekä Turun kerhon Timo Kirjonen.


Lisäksi juhlassa esiintyivät valloittavat Retro-tytöt, Uudenkirkon Hyttilässä ja Kaukjärvellä sukujuuret omaava Eemeli Hietanen sekä Sirkka Vepsä.

Retrotytöt

Eemil HietanenEemeli Hietanen





Säätiö lopettamassa toimintaansa

Päätössanoissa Uusikirkko-seuran pj. Outi Grusander kertoi Uusikirkko-Säätiön lopettamisaikeista. Uusikirkkolainen perinne ei katoa mihinkään, sillä säätiön väki tulee kuitenkin jatkossakin osallistumaan aktiivisesti uusikirkkolaisten yhdistysten toimintaan. Ensi vuonna on vuorossa myös juhlavuosi, sillä pitäjäjuhlaa vietetään silloin 75. kertaa, vuorossa säätiön "kotipaikka" Halikko.


Juhlassa palkittuja

Yhdistykset palkitsivat myös perinteisesti uusikirkkolaisia toimijoita:

Martti Sirkiä Liisi Nurmi Riitta Orava
Juhlassa palkittuja: Martti Sirkiä, Liisi Nurmi sekä Riitta Orava. Kuvasta puuttuu Pentti Piironen.

Karjalan liiton pronssinen ansiomerkki myönnettiin Turun Uusikirkko-kerhon Martti SirkiälleUusikirkko-seuran kultainen ansiomerkki myönnettiin aktiivisesta toiminnasta uusikirkkolaisuuden hyväksi Pentti Piiroselle. Lisäksi Turun Uusikirkko-kerho kutsui kaksi jäsentään kunniajäseniksi: Liisi Nurmen, Turun kerhon perustajajäsenen sekä kerhon pitkäaikaisen aiemman puheenjohtajan ja matkojen vetäjän Riitta Oravan.


Uudenkirkon Birgitan kappeli esillä Salossa

Turun yliopiston historiantutkija, arkeologi Juha Ruohonen on perehtynyt vanhoihin kirkon paikkoihin ja kalmistoihin, joista hän on kirjoittanut myös oppaan. Salossa hän vieraili Uusikirkko-seuran tilaisuudessa, jossa hän kertoi tutkimuksistaan liittyen Uudenkirkon Kaukjärvellä sijainneeseen Birgitan kirkkoon ja hautausmaahan.

Ruohosen tutkimus on osa laajempaa v. 2011 alkanutta Karjalankannaksen rautakauden lopun ja historiallisen ajan kalmistoja sekä kadonneita kirkonpaikkoja tarkastelevaa tutkimushanketta. Hanke on edelleen käynnissä, mutta ei tällä hetkellä aktiivinen. Itse hän kävi Kaukjärvellä tutustumassa paikkaan syksyllä 2012 yhdessä venäläisen Kunskamera-museon arkeologin kanssa, jolloin he löysivät oletettavasti vanhan kirkon paikan. Alueella tehtiin koekuoppakaivauksia.

Juha Ruohonen 8 4 2017 Uusikirkko-seura

Birgitan myytti kiinnostaa

On arvioitu, että Kaukjärven kirkko oli rakennettu keskiajan lopulla. 1700-luvun lopulla kirkko oli jo niin huonossa kunnossa, että sitä ei kannattanut kunnostaa ja v. 1781 hautaukset kiellettiin. Juha Ruohonen arvioi, että kirkon ikä pystyttäisiin ajoittamaan tarkemmin, jos alueella tehtäisiin jatkotutkimuksia ja viikon tai kaksi kaivauksia. Valitettavasti sahan rakentaminen alueelle 1930-luvulla on osittain tuhonnut maakerroksia. Juha Ruohonen toivoo, että venäläinen osapuoli kiinnostuisi jälleen uudelleen alueesta ja hanke voitaisiin viedä loppuun.

Syksyllä ilmestyy uusi artikkeli Försvännen-sarjassa, sillä Pyhän Birgitan myytti kiinnostaa monia. Kaukjärven Piritanniemeen liittyy myös monenlaisia tarinoita ja uskomuksia. Näistä on kirjoitettu mm. joissakin Uusikirkko-aiheisissa kirjoissa ja lehdissä sekä Juha Ruohosen netissäkin olevassa artikkelissa: Uudenkirkon Kaukjärven Piretanniemen Pyhän Birgitan kappeli.




Pääkaupunkiseutulaiset saivat uuden puheenjohtajan

Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaisten puheenjohtaja vaihtui, kun lähes 14 vuotta yhdistystä luotsannut Maijaliisa Kalliomäki ei enää ollut käytettävissä tehtäviin.
Pääkaupunkilaiset Marja-Leena Kuosa
Kuvassa Marja-Leena Kuosa oik.
Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Marja-Leena Kuosa, jolla sukujuuret juontavat Uudenkirkon Inoon sekä Valkjärvelle.

Lue lisää tästä


Ajankohtaista

Syyskuussa

su 23.9. Helsingin Karjala-talolla klo 15.00 Jukka I. Mattilan esitelmä "Vapaussodan muistomitalit"; mukana myös  Uudenkirkon mitali.

Lokakuussa

la 20.10. Turun kerhon teatterimatka Raumalle

su 21.10 Helsingin Karjala-talolla sukuselvityksiä ja iltapäiväkahvit klo 15.00

la 27.10. Uusikirkkolaisten syystapaaminen Salossa (Marko Tikan esitelmä ja Uusikirkko-seura syyskokous) klo 12.30 alk. Salon kirjaston Laurinsalissa



Turun Uusikirkko-kerho järjestää 20.10. teatterimatkan Rauman kaupunginteatteriin. Kappale on Muukalainen, Topi Sorsakosken sävelin. Matkan hinta 60€/ henkilö sisältää teatterilipun, linja-autokuljetuksen ja ruokailun, kerhon jäsenille alennus vielä tästä 5€ eli hinta on 55€. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Martti Sirkiä, puh 0407474418 tai martti.sirkia@dnainternet.net


>> Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaiset r.y.
>> Turun Uusikirkko-kerho r.y.

>> Uusikirkko-seura r.y.



Kesän odotettu lukupaketti nyt ilmestynyt!

Tilaa Uusikirkko Kanneljärvi -lehti 2018 itselle tai lahjaksi.
Teemana on vuosi 1918. Olemme keränneet niin tutkimustietoa kuin erilaisia tarinoita sisällissodan jännittävistä ja traagisista vaiheista Uudellakirkolla ja Kanneljärvellä.
Lisäksi lehdessä muistellaan mm. myöhempien sotien vaiheita sekä paljastetaan uusikirkkolaisia pitkään vaivannut salaisuus Vulinan puiston perustajasta. Alla lehden sisältöä.
Uusikirkko Kanneljärvi 2018 kansi
Vuosi 1918.:
- Sisällissodan vaiheet Uudellakirkolla
- Lehtien palstoilta
- Sisällissodan uhreista
- Hötömäen joukkohauta
- Rakastavaiset pakenevat punakaartilaisia
- Hakulin perheen kapina-aikaa
- Määttäsen suvun kohtaloita
- Kasakat Kanneljärven kujilla
- Vili Vesterisen kovanonnen kaksirivinen
- Kapina-aikaa Kuuterselässä
- Bolsevikkien toiminnanmies tuomiolle
Historiaa:
- John Fridell, Uudenkirkon puolustaja
- Uudenkirkon kunnan päätöksenteosta
Henkilöitä:
- Eila Paju in memoriam
- Vilho Hietanen in memoriam
Vanhoja tarinoita:
- Suikin sukua - albumin kätköistä
- Tositarinaa Kanneljärveltä
- Sota-ajan kuulumisia Keppolasta ja Liedosta
- Vulinan puiston salaisuus selviämässä
Matkalla:
- Uudenkirkon hautalaattalöytö
- Ilkivaltaa Kanneljärven muistopaikoilla
Toimintaa ja tapahtumia
- Uusikirkko säätiö muutosten edessä
- Kotiseutuneuvos Esko Paju & perinnepirtti
- Uudenkirkon pitäjäjuhlat vuosien varrella

Lehden hinta on 7 euroa ja postitse toimitettuna 10 e.
Lehteä voi tilata verkkokaupastamme tai ostaa mm. pitäjäjuhlassa tai muissa tilaisuuksissa sekä matkoilla.

Uudenkirkon naisen kansallispuku

Uudenkirkon naisen kansallispuku on valmistunut v. 1991. Kuva: kansallipukuneuvosto, Timo Ripatti



 
Poutapilvi web design Oy