Kirvu-Kerho ry

Karjalan Liitto
 

Kirvun pitäjä

Kirvu oli pitäjä luovutetussa Karjalassa. Kirvu oli hyvin kuuluisa Luonnonparantolastaan, jossa kävi kirjailijoita, urheilijoita, professoreja, pappeja sekä ihan tavallista kansaa hoidattamassa vaivojaan. Parantolassa sai vain kasvisruokaa. Alkoholi, tupakka ja kahvi olivat kiellettyjä. Hoidot olivat vesi- ja höyryhoitoja, aurinkokylpyjä ja alppiaurinkoa.


Kirvu oli kuuluisa myös huopatossuistaan, joita valmistettiin parissa isossa tehtaassa ja parissa pienemmässä. Mainoksissa muistutettiin, että huopatossujen ostajan piti tarkistaa, että sai aidot kirvulaiset.


Kirvussa oli Sairalan kansanopisto. Opisto asettui evakkovaiheiden jälkeen Iitin Perheniemeen, jossa opisto toimii yhä.


Neuvostoarmeija ei päässyt Kirvuun asti talvi- eikä jatkosodassa. Vaikka Kirvua, varsinkin Inkilän ja Sairalan rautatieasemia pommitettiin, Neuvostoliitto sai Kirvun lähes ehjänä. Talvisodan päätyttyä kirvulaisilla oli muutama päivä aikaa kerätä karjansa ja tavaransa ja lähteä.


Kirvu vallattiin takaisin venäläisiltä elokuussa 1941, ja asukkaat pääsivät koteihinsa syksyllä 1941. Yhtä ja toista oli korjattava venäläisten jäljiltä, mm. kirkko. Uusi evakkoon lähtö oli juhannuksen alla 1944, ja lehmien ajajat joutuivat tällä kertaa kävelemään Savoon asti. Osa väestä määrättiin evakuoinnin jälkeen takaisin kotikyliin sadonkorjuuseen. Vain osa viljoista ehdittiin kuivata, ja perunat jäivät maahan. Syyskuussa 1944 rauhan tultua Kirvu oli lopullisesti tyhjennettävä asukkaistaan.

 

Sodan jälkeen

Kirvulaiset sijoitettiin sodan jälkeen pääasiassa Orimattilaan, Kärkölään, Mäntsälään, Pukkilaan ja Hausjärvelle.

 

Neuvostoliittolaiset perustivat Kirvuun varus­kunnan, tuhosivat hautausmaan ja rakensivat sen päälle panssarivaunuvarikon. Kirkossa oli neuvostoarmeijan elokuvateatteri. Kirkko valmistui juhannukseksi v. 1816, ja se siis olisi täyttänyt 200 vuotta, jos olisi yhä olemassa. Se tuhoutui tulipalossa v. 1978.

 

Kirvu oli varuskunnan takia pitkään suljettua aluetta, ja vasta syksyllä 1990 Kirvuun pääsi ensim­mäisen kerran luvallisesti. Täysi linja-autollinen Perheniemen opiston toverikuntalaisia pääsi silloin käymään siellä. Keväällä 1991 Kirvussa kävi jo lukuisia ryhmiä, ja kotiseutumatkoja sinne tehdään yhä paljon.


Kirvussa ollut neuvostoarmeijan, sittemmin Venäjän armeijan, varuskunta siirtyi muualle myöhemmin. Kirvu-Säätiö teki jo v.1998 venäläisviranomaisten kanssa sopimuksen hautausmaan suojelemisesta. Sopimus oli laatuaan ensimmäinen suomalaisten ja venäläisten välillä. Useita muitakin sopimuksia on tehty.

 

Tietoa Kirvusta

Jokaisesta 17 kansakoulupiiristä on tehty kyläkirja ja kartat, joihin on merkitty talojen sijainnit ja omistajat v. 1939. Muitakin kirjoja on julkaistu, mm. Kirvun lauluseurasta ja urheiluseura Kirvun Vilkkaasta.


Kirvu Vilkas toimii yhä ja osallistuu vuosittain Mommilanjärven souteluun erittäin menestyksekkäästi.


Mäntsälässä toimivat Kirvun Pitäjämuseo (kirkon vieressä) ja Kirvun kotiseutuarkisto (Keskuskadulla). Näistä sekä Kirvuun tehtävistä matkoista on tietoa sivuilla www.Kirvu.fi.


Tulosta sivu

Tietoa Kirvusta:

- asukkaita v. 1939 n. 8700

- pinta-ala n. 650 km2  

- useita huopatehtaita

- Luonnonparantola

- Sairalan kansanopisto


 
Poutapilvi web design Oy