Karjalan Liitto
 

Karjala musiikissa


 
Karjala on laulujen ja laulajien maa. Yksinkertaiset, 5-säveliset lauletut melodiat sekä iloiset ja vauhdikkaat tanssisävelmät muokkaavat mielikuvaa karjalaisesta musiikista. Karjalainen tunteitten kirjo kuuluu musiikissa – itkuvirsistä maanitukseen.


Karjalainen musiikkiperinne on vaikuttanut hyvin voimakkaasti yleissuomalaisen kulttuurin ja musiikin kehitykseen. Runonlaulajien Kalevala, hauen leukaluusta tehty 5-kielinen kantele, melodiat ja rytmit – karjalainen perinne on myös osa yleissuomalaista perinnettä.
Karjalainen ja kalevalainen musiikki on kiehtonut suomalaisia tutkijoita ja säveltäjiä vuosisatoja. 1800-luvun loppupuolella alkanut karelianistinen suuntaus kantaa tähän päivään asti. Säveltäjät Jean Sibeliuksesta Pekka Jalkaseen ovat ammentaneet inspiraatioita ja teemoja karjalaisesta perinteestä.


Myös kevyemmän musiikin puolella nuoret taitajat saavat kimmokkeita muinaisista lähteistä. Kalevalametallin lähettiläs Amorphis-yhtye niittää mainetta maailmalla musiikillaan, minkä kantavana teemana on kalevalainen maailma. Nuori riimittelijä Mariska laittaa tarinoita runomuotoon kuin Larin Paraske aikoinaan.


Värttinän aloittama uuden karjalaisen kansanmusiikin tuleminen vahvistuu vuosittain, kun Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolta valmistuu uusia karjalaisenkin perinteen taitajia. Karjalankielinen musiikki on saanut lähettiläänsä Burlakat- yhtyeestä, joka on tällä hetkellä ainoa vain karjalan kielellä laulava yhtye Suomessa.



Karjalaisten laulu


Jokaisella maakunnalla on omat laulunsa. Karjalan luonnonkauneutta ja sen historian ankaruutta on vaikuttavasti kuvannut Impilahdella syntynyt Emil Genetz mieskuorolle sävelletyssä laulussa Karjala. Toinen tunnettu Genetzin P.J. Hannikaisen sanoihin sävelletty laulu on Terve Suomeni maa.


Pekka Juhani Hannikainen syntyi Nurmeksessa kanttorin poikana. Hän oli monipuolinen musiikkimies: pedagogi, säveltäjä ja kuoronjohtaja. P.J. Hannikaisen monipuolisesta tuotannosta kuuluisin on Karjalaisten laulu, jota hän muokkasi peräti 18 vuoden ajan. Siitä syntyi kaikkiaan kolmisenkymmentä erilaista versiota. Kolme säkeistöä ovat tuttuja Karjalaisten laulun nykyversiosta: Karjalaisia ovat puhuttaneet erityisesti kolmannen säkeistön sanat: "Konsa vaino Suomeamme kovin kourin koittelee, silloin kurja Karjalamme Suomen surut soittelee". Tässä Hannikainen todella tarkoitti "kurjaa" Karjalaa. Se kuvaa sattuvasti kovaosaista, onnetonta ja juuri sodan runtelemaa Karjalaa. Laulu ei kuitenkaan pääty vaikerrukseen, vaan toivon ja uskon säveliin: "Vaan kun onnen päivän koitto Suomelle taas sarastaa, silloin riemun suuri soitto Karjalasta kajahtaa".

 


Tulosta sivu

Karjalaisten laulu

P.J. Hannikainen

 

Suloisessa Suomessamme
oisko maata armaampaa,
kuin on kaunis Karjalamme,
laulun laaja kotimaa!
:,: Lauluna sen kosket kuohuu,
järven aallot loiskuaa,
säveleitä salot huokuu,
ikihongat humajaa. :,:


Ei oo meillä rikkautta
eikä maamme viljavaa,
vaan on laulun runsautta,
kylvämättä kasvavaa.
:,: Sit' ei pane idän halla
eikä pohjan pakkaset,
se ei sorru sortamalla,
sitä ei lyö rakehet. :,:


Konsa vaino Suomeamme
kovin kourin koittelee,
silloin kurja Karjalamme
Suomen surut soittelee.
:,: Ja kun onnen päivän koitto
Suomelle taas sarastaa,
silloin riemun suuri soitto
Karjalasta kajahtaa! :,:


 


 
Poutapilvi web design Oy